Siirry pääsisältöön

Omega-6 ja omega-3 rasvahapot

Omega-6 (AA) ja Omega-3 (EPA) pitoisuudet veressä tulisi olla tasapainossa. Suositeltava suhde on 3:1 vastaavasti. Länsimaissa suhde saattaa yltää jopa 15:1! Liian suuri AA/EPA suhde on osallisena kaikissa elintasosairauksissa sydän- ja verisuonitaudeista astmaan, masennukseen, syöpään, reumaan ja muihin autoimmuunitauteihin. EPA:n lisäämistä ruokavalioon suositellaan, koska sillä on suuri positiivinen vaikutus kaikkien em. sairauksien suhteen niiden esiintymistä vähentäen. (Jabbar, Saldeen. 2006; Thomas AB Sanders et al. 2006; Timonen M et al. 2004; Oddy WH et al. 2004; Simopoulos AP. 2006)

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Glykeemisen indeksin ja -kuorman ymmärtäminen auttaa säätelemään verensokeria ja insuliinituotantoa

Glykeeminen indeksi (GI) luokittelee hiilihydraattilähteet sen mukaan, kuinka nopeasti ja kuinka korkealle verensokeria nostattavia ne ovat (verrattuna puhtaaseen glukoosiin). Korkean GI:n ruoat, kuten valkoinen leipä, nostavat verensokerin nopeasti korkealle. Matalan GI:n ruoat, kuten täysjyvä-leivät, sulavat hitaammin ja nostavat verensokeria rauhallisesti.  Ruoan GI-arvo GI 56 GI>70 ovat paljon verensokeria nostavia Glykeeminen kuorma (GK) kertoo kuinka paljon eri GI-luvun omaavat ruoka-aineet kuormittavat insuliinin eritystä eli kuinka paljon ne sisältävät energiaksi muuttuvaa hiilihydraattia. GK saadaan kertomalla GI-arvo ruoka-aineen sisältämällä hiilihydraattimäärällä.  Ruoan GK-arvo GK≤10 matala 11≤GK≤19 keskiverto GI≥20 korkea Esimerkki selvennykseksi kolmesta suunnilleen saman arvon GI:stä:  72±13 GI:n vesimeloni (120g) sisältää vain vähän hiilihydraatteja, GK jää pieneksi (GK=4) 70±11 GI:n liotettu ja höyrytetty kidneypapu (150g) sisältää vain keskinkertais...
4 kommenttia
Lue lisää

Kolesterolin ja solukalvon vaikutus elimistön tilaan

Solukalvo muodostuu pääosin fosfolipideistä (myös vähän glykolipidejä), proteiineista ja kolesterolista. Aineiden läpäisevyyteen ja solukalvon jäykkyyteen vaikuttaa sen sisältämä kolesterolimäärä, lipidikoostumus ja lämpötila. Lipidiprofiili määrää kalvon jäykkyyden. Tyydyttyneistä rasvahapoista muodostuneet lipidit ovat suoraketjuisia ja tyydyttymättömistä rasvahapoista muodostuneet ”vinoja”. Kolesteroli kiinnittyy näiden tyydyttymättömien kylkeen jäykistäen ja tiivistäen solukalvoa ( kts kuva ). Solukalvon jäykkyydestä eli kolesterolin määrästä, riippuu se, miten aineet liikkuvat plasmasta solun sisään.  Jos fosfolipidejä (tyydyttyneitä) on liikaa suhteessa kolesteroliin, tulee solukalvosta liian läpäisevä ja solun sisään pääsee paljon happea ja mineraaleja (ja myrkkyjä). Solulima muuttuu emäksiseksi hapesta ja vapaista radikaaleista. Virtsanäyte näyttä hapanta, koska kudokset reagoivat muuttuen happoisemmiksi, vaikka ongelma on päinvastainen. Liikaa tyydyttyneitä ra...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Hiilihydraateista väännetään!

Vähähiilihydraattisen (VHH) ruokavalion puolesta on käynnissä kovaa keskustelua niin tieteentekijöiden parissa kuin arvon kansalaistemmekin  huulilla. Haluan tuoda esille muutamia näkökantoja, mistä asian tiimoilta on kyse. VHH ruokavalion puolesta puhuvat monet tutkimukset, joista nyt yhteen tulen viittaamaan. Hiilihydraatit ja metabolinen syndrooma kulkevat käsi kädessä. Metabolinen syndrooma kuvaa indikaatioita, jotka herkistävät ja edesauttavat diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien syntyä. Näitä ovat korkea veren paastoglukoosi ja -insuliini, korkea plasman triglyseridiarvo, matala HDL-arvo ja korkea verenpaine.  Kyseiset oireet ovat myös juuri ne, jotka vähenevät VHH:n ruokavalion myötä! Toisin sanoen hiilihydraattien (HH) runsas saanti aiheuttaa metabolisen syndrooman aiheuttavia oireita hyvin tarkasti.  Tämä Volek et. Feinmanin esitys on tehty 112 erillisen tutkimuksen pohjalta ja se on julkaistu Nutrition&Metabolism lehdessä 2005 . Yhteenvetona ...
1 kommentti
Lue lisää