Hiilihydraateista

Perusteita.

Hiilarit voidaan jakaa mono-, di- ja polysakkareiksi. Sokeri ja tärkkelys (ja selluloosa) ovat hiilareita. Syljen ja mahan amylaasi hajoittaa sokerit ja tärkkelyksen imeytyvään muotoon glukoosiksi (monosakkaridi). Muita imeytyviä monosakkarideja ovat fruktoosi ja galaktoosi, mutta nekin muutetaan glukoosiksi maksassa.

Pitkään on ollut vallassa käsitys, että hiilarit ovat hyvän ja terveellisen ruokavalion perusta. Tätä teoriaa on alkanut horjuttaa uudet tutkimukset ja hiilareista tuntuu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Mihin se perustuu?

Tosiasia siis on, että suurin osa syömästämme energiasta tulee hiilareista. Ja kun tarkastellaan tätä tilannetta pitkällä aikavälillä, mitä tapahtuu silloin elimistössä? Solut tarvitsevat vain osan koko siitä valtavasta määrästä energiaa ja seuraavaksi ylimäärä varastoituu maksaan glykogeeninä. Nekin varastot tulevat pian täyteen ja sitten glukoosi muutetaan triglyserideiksi ja säilötään rasvasoluihin. Tämä tarkoittaa rasvasolujen kasvua, ei lisääntymistä.

Nyt alkaa mielenkiintoinen vaihe, nimittäin rasvasoulujen metabolia siis kiihtyy, kun ne kasvavat. Lisääntynyt aineenvaihdunta rasvasoluissa lisää myös insuliinin tuotantoa haimasta (lue artikkeli). Veren insuliini nousee entisestään ja insuliini aiheuttaa lipogeneesi nimisen reaktion, jolloin glukoosia muuttuu suoraan triglyserideiksi. Eli kaikessa kauneudessaan voidaan tästä saada mielenkiintoinen noidankehä: Paljon hiilareita (glukoosia) -> rasvasolut kasvavat -> insuliinin tuotanto kasvaa lisää -> glukoosi muuttuu triglyserideiksi -> rasvasolut kasvavat..